Palkintoina tonttuja ja graniittia

Laura Kemppainen
22.2.2014

Ristijärven Nuorten SM-hiihtojen parhaimmistolle on mitalien lisäksi luvassa kainuulaiskäsin syntyneitä muistopalkintoja. Palkintojen teemoina ovat paikallinen perinne sekä tapahtuman päätähdet, hiihtäjät.

Puusuksilla hiihtävä kisamaskotti Pyry-tonttu toimii kilpailuviikonlopun ajan Saukkovaaran haltijatonttuna. Pyry-tontun taustalla olevan paltamolaisen Hannele Karppisen mukaan tontut ovat osa suomalaista ja kainuulaista kansanperinnettä. Vanhanajan puusuksilla hiihtävä Pyry on valmistunut alusta loppuun saakka käsityönä.

– Valmistan tontut neulahuovutuksella karstatusta lampaanvillasta. Niiden rekvisiitassa käytän puuta ja muita luonnonmateriaaleja. Jokaisesta tontusta syntyy oma persoona, ja jokainen tonttu saa nimen, Karppinen kertoo.

Tonttujen lisäksi hiihtäjät palkitaan käsintehdyillä kunniapalkinnoilla. Ristijärveläisen Harri Heikkisen kotona syntyy graniittisia muistolaattoja, joiden sisältä pilkottavat rautaiset suksenkärjet. Laatta symboloi sisua ja periksi antamattomuutta vanhan suomalaisen sanonnan tavoin: ”Läpi vaikka harmaan kiven”.

Sukevan Kiven louhima, kiillottama ja sahaama Ristijärven harmaa graniitti on arvostettu kainuulaismateriaali. Muistolaattojen materiaalit kuvaavat kovaa työtä, jota jokainen Nuorten SM-hiihtoihin osallistuva urheilija on päämäärätietoisesti tehnyt.

– Urheilija on graniittia ja takoo rautaa, Heikkinen tiivistää.

Yksilöllisillä ja paikallisista materiaaleista käsintehdyillä muistopalkinnoilla palkintojentekijät ja kilpailunjärjestäjät haluavat nostaa esille kainuulaisen hiihtourheilun pitkät perinteet sekä jokaisen Nuorten SM-hiihtoihin osallistuvan urheilijan.

Hannele Karppinen on valmistanut Pyry-tontun käsityönä.
Hannele Karppinen on valmistanut Pyry-tontun käsityönä.